Päiviö Latvus kysyy miksi kristinuskon kulttuuripiiri on ollut tieteen etujoukko

Luovuus nousee onnellisesta lapsuudesta ja uskosta Jumalaan

Työskennellessään 1973-79 kehitysyhteistyö- ja lähetystyötehtävissä Intiassa, Bangladeshissa ja Nepalissa Päiviö Latvusta alkoi askarruttaa, miksi näiden yhteiskuntien kehitys on jäänyt jälkeen länsimaista, miksi luonnontieteellinen luovuus ei ole päässyt nousemaan? Kysymys johti yhä laajenevaan ajatusten ketjureaktioon.

Päiviö Latvus, 62, kirjoitti runsaat kymmenen vuotta kirjaansa, joka äskettäin julkaistiin nimellä "Ymmärryksen siivet - miksi tiede on länsimaista?". Diplomi-insinöörin perusteellisuudella hän luki tutkimusta varten runsaat 500 englanninkielistä teosta. Heti alusta lähtien Latvuksen tutkimuksella oli apologeettinen, eli kristinuskoa puolustava tarkoitus.
- Ei uskonnollisuutta, vaan kristinuskon järkiperäisyyttä ja ainutlaatuisuutta puolustava, tarkentaa Latvus. Pääteeseinä hänellä ovat toisaalta naisen ja lapsen arvostuksen ja toisaalta yksijumalaisuuden suotuisa vaikutus kulttuuriin, etenkin luomakunnan ymmärtämiseen ja tieteen kehitykseen.

- Länsimaat ovat olleet vuosisatojen ajan luonnontieteiden vetureita ihmiskunnalle. Tämä on seurausta siitä, että meitä on hallinnut kristillinen maailmankuva. Paul Sartren mukaan vahvinkaan ateisti, kuten hän itse, ei pääse eroon tästä perinnöstä, sanoo Päiviö Latvus.

Nainen tuo empatian ja intuition

Kertomuksen kulttuurihistorian laajasta kaaresta Latvus alkaa Babyloniasta. Samoihin aikoihin, kun Abram jätti alueen, babylonialaisten jumalakuva oli muuttumassa sekavaksi ja moraalittomuus lähti nousuun.
- Abrahamin yksijumalaisuudella oli alkavaan tieteeseen ja kulttuuriin suotuisa vaikutus, koska luonto ei ollut enää jumala. Persoonallinen, ihmistä rakastava Jumala oli luonut maailman, joka oli järkiperäisesti tutkittavissa ja ymmärrettävissä. Luomakunnan tutkiminen alkoi varsinaisesti joonialaisten kulttuurissa. Sitä edelsi muutos heidän jumalakuvassaan.
- Joonialaiset mahdollisesti saivat vaikutteita juutalaisilta 500-luvulla e.Kr., jolloin nämä olivat pakkosiirtolaisuuden ahdistuksessa palaamassa juurilleen ja kirjoittamassa Vanhan Testamentin keskeiset kirjat lopullisiin muotoihinsa. Joonialaiset laskivat kreikkalaisen kulttuurin perustan. He käynnistivät induktiivisen eli kokemusperäisen, aistiperäiseen havainnointiin perustuvan tutkimuksen.
- Induktiivisessa tutkimuksessa tarvitaan järkeä, mutta myös käytännönläheisyyttä ja intuitiota. Intuitio vuorostaan on uskon ja empatian yhteistulos. Empatiaa jakaa lähinnä äiti lapsuudessa ja vaimo myöhemmin. Luovuuden kannalta naisen eräänä erityislahjana on hänen sallivuutensa. Tarvitaan siis perhe, jonka oleellisena vaikuttajana on nainen. ­ Niin vain on, että naiset ovat empaattisia ja miehet jöröttävät. Miehisen teoreettinen ja matemaattisen järkiperäinen ajattelutapa ei voi yksin toimia luonnontieteen perustana. Sitäkin toki tarvitaan. ­ Mies haluaisi järkeillä ja lähinnä luoda suuria järjestelmiä, kuten Platon valtionsa ja fyysikot kaikenkattavan yhtenäisteoriansa. Kun naisellisia piirteitä, naisen ja lapsen olemusta, aletaan arvostaa kulttuurissa, miehenkin olemus muuttuu herkemmäksi. Hänestä tulee sallivampi ajatusratojensa suhteen, selvittää Latvus.

Rooman perintö romahti kristittyjen kannettavaksi

Kreikan luovan kauden jälkeen valtaan nousi Rooma, joka tuotti lähinnä edeltäjien löytöjä soveltavia insinöörejä ja vain yhden luonnontieteilijän, Plinius vanhemman. ­ Tämä puute kytkeytyy vahvasti roomalaiseen miehen malliin. Kristittyjen piirissä naisen asema parani ensimmäiset kaksi vuosisataa, kunnes roomalaisen kulttuurin vahvuus pysäytti kehityksen. ­ Roomalainen rappiokulttuuri, 250 vuotta jatkuneet kristittyjen vainot, idän mysteeriuskontojen paine ja sitten 200 vuotta kestäneet kansainvaellukset johtivat asketismin syntyyn. Kirkon oli ahdingossa otettava tiukka asenne moraalikysymyksiin. Se katsoi, että roomalainen nainen oli syyllinen moraalittomuuteen ja otti myös omaan naisväkeen nähden tiukan kannan. Latvuksen mukaan kirkon vastareaktio ympäröivän maailman seksuaaliseen hillittömyyteen oli ymmärrettävä, siinä vain lähdettiin väärille urille rupeamalla pelkäämään naisia ja naisellisia arvoja. Luostareihin tuli sotilaallinen malli: roomalaisella sotilaalla ei ollut kuin ruoka ja vaatteet, siksi myös Kristuksen sotilaiden piti omistautua köyhyyteen eikä mennä naimisiin. ­ Kristillisyyteen tuli roomalainen tiukka perhemalli ja näin unohtui Jeesuksen ohje nostaa naista ja lasta arvossa. Kun nykyajasta käsin tutkitaan noita aikoja, ei usein ymmärretä niitä hirvittäviä paineita, joissa kirkko silloin toimi. ­ Usko, joka sellaisessa puristuksessa kesti, kestää mitä tahansa.

Islamin johtoasema tukahtui

Rooman perintö siis kaatui kristittyjen päälle. Pimeää keskiaikaa kesti 1000-luvulle saakka. Tällä välin muslimit nousivat tieteen johtoon vapaina Rooman perinnöstä. ­ Aluksi islamissa arvostettiin naista ja hänen herkkyyttään. Yliopistoissa oli myös naisprofessoreita ja Muhammed kielsi arabeilta mm tyttärien elävältähautaamisen, saatuaan siihen virikkeen juutalaisesta ja kristillisestä perinteestä. Syyrian kirkko ja nestoriaaniset kristityt olivat kulttuurisia vaikuttajia ja opettajia islamin alkuvuosisatoina. Latvuksen mukaan islamin tiede tukahtui, kun kreikkalaisten uusplatonistinen maailmankuva sai, 800-luvusta lähtien, yliotteen kristittyjen ja juutalaisten välittämästä kuvasta persoonallisesta Luojasta. Samaan aikaan myös naisen asema alkoi heiketä. ­ Platonisti pelastuu tiedon avulla, jota hankitaan järjellä ja opinnoilla. Tiedemies voi hyödyntää uusplatonismia, jos hän käyttää sitä työkaluna, mutta se voi tukahduttaa hänen luovuutensa noustessaan hallitsemaan ajatusratoja, erittelee Latvus.

Fransiskus käänsi Euroopan suunnan

Kristinuskon kulttuurinen tervehtyminen 1000- ja 1100-luvuilla alkoi samoihin aikoihin, kun kirjoihin alkoi ilmestyä käsite ²hyvä äiti². Yksi kulttuurimme synnyn käänteentekevistä henkilöistä oli Fransiskus Assisilainen. ­ Fransiskuksen äiti tähtäsi tietoisesti siihen, että pojasta tulisi herkkä. Kun Fransiskus sitten nuoruudessa jätti isän rikkaudet tuli hänen esimerkistään ainutlaatuinen innoittaja. Lapsen arvon löytö oli Fransiskuksen rakkaudenjulistuksen lisäksi yksi Italian renessanssin perustan luojista, korostaa Päiviö Latvus. Taiteilijat rupesivat kuvaamaan Jeesusta lapsena Maria-äidin sylissä. Kuvien Jeesus-lasta mentiin suutelemaan ja tämä malli vietiin kotiin. Se oli Italian renessanssin syntylaukaus. ­ Aikakautensa nerot, kuten Dante ja Petrarca, saivat todennäköisesti lapsuudessaan kokea tällaista hellyyttä, arvioi Latvus. Fransiskuksen mallin, herkkyyden hedelmä on nähtävissä fransiskaanien tieteenfilosofiassa. ­ Perustaessaan Oxfordin yliopiston fransiskaanit ottivat induktion ja intuition käyttöön tieteessä ja loivat siten perustan ns uuden ajan tieteelle ja pohjan Galilein ja Newtonin löydöille. Myös dominikaaniprofessori Tuomas Akvinolainen, joka toi aristotelista perintöä takaisin yliopistoihin, oli avainhenkilö Galileille, toteaa Latvus.

Puritaanit ja pietistit kehityksen etujoukko

Fransiskaanien ajatuksista on löydettävissä juonne protestantismin syntyyn 1500-luvulla. ­ Protestantit ja varsinkin puritaanit loivat Euroopan pienteollisuuden ja Galilein jälkeisen ajan tieteen pohjan 1700-luvulle saakka. Protestantit kouluttivat koko yhteiskuntaa, kun katolisissa maissa keskityttiin lähinnä yläluokkaan. Latvuksen mukaan myös demokratia nousi protestanttisuuden hedelmänä. Puritaanien johtavaan asemaan vaikutti sekin, että heillä perherakenne säilyi terveenä. ­ Pietismi toi myöhemmin herkkyyttä ja pehmeitä arvoja opetukseen. Keskiajalla naisen vaikutuksen hedelmät näkyvät vahvimmin äidin vaikutuksessa lapseen. Miehen ja naisen suhteeseen ensimmäiset ratkaisevat muutokset tuovat vasta protestantismi ja Shakespeare. 1700-luvun teollisen vallankumouksen avaimia Britanniassa olivat Latvuksen mukaan Wesleyn herätykset ja Italian mallin toisinto: varhaislapsuuden tunnekokemukset. ­ Koneiden keksijöiden sukupolvi oli saanut lapsuudessa osakseen poikkeuksellista hellyyttä. Innovatiivisuus nousee onnellisesta lapsuudesta, vakuuttaa Latvus. Vieraillessaan Englannissa Rousseau huomasi, kuinka siellä oli jo ennen häntä keksitty avainajatus lapsuuden suuresta arvosta. ­ Saksan 1700-1800-lukujen nerot, kuten Goethe, Schiller, W ja A Humboldt sekä Hegel, puolestaan nousivat esiin, koska heidän äitinsä olivat ensimmäisiä, jotka käyttivät Rousseaun ja Pestalozzin oppeja lasten tunne-elämän kasvatuksessa. Päiviö Latvuksen uusia uria aukova kirja herättää varmasti keskustelua. Kirja on jo saanut joiltakin asiantuntijoilta suosituksia, erityisesti lämpimän esipuheen professori Jukka Kemppiseltä.

Saavatko lapsemme todellista empatiaa?

Entä kulttuurin kehitykseen uppoutuneen miehen havainnot nykyajasta? ­ Nykyisin toki näyttää siltä, että lapsista pidetään huolta, mutta saavatko he osakseen todellista empatiaa? Päiviö Latvus kysyy. Jos ensisijainen ajatus on, että juuri minun lapseni pitää menestyä, silloin meitä hallitsee vielä itsekeskeisyys. Latvus pitää hälyttävinä tietoja lasten mielenterveysongelmista. ­ Monet lapset kokevat olevansa yksin, kun eivät saa todellista fransiskaanista empatiaa osakseen. Se, että lapset saavat tehdä mitä tahansa, on toisaalta upeata, mutta rationaalisessa luovuudessa tarvitaan myös raameja, rajoja, joiden puitteissa vasta voi olla rakentavalla tavalla luova. Naisen ja lapsen asemaa häiritsee kulttuurimme yliseksuaalisuus. Se ei ole mikään ainutlaatuinen ongelma historian laajassa kaaressa. ­ Joskus historiassa tällaiseen on reagoitu moraalisääntöjä kiristämällä. Se kuitenkin helposti tukahduttaa luovuuden. Vastaus on enemmänkin Jeesuksen mallin uudelleenlöytämisessä, parannuksessa ja todellisessa empatiassa, sanoo Päiviö Latvus.

Esa Erävalo

Päiviö Latvus: Ymmärryksen siivet, miksi tiede on länsimaista? Omega-kirjat, Espoo 2000. 507 sivua. Osia Päiviö Latvuksen kirjasta voi lukea osoitteessa www.fkf.net/Latvus.com

Back to FKF.net
* Last revised February 17, 2001.